Oman äidinkielen huoltajien haastattelu: Ryhmän heterogeenisuus rasittaa oman äidinkielen opetusta
Haastattelijana thai-kielen opettaja ja Oman äidinkielen opettajat ry:n rahastonhoitaja Wikanda Timonen
Helmikuun 21. päivä on kansainvälinen äidinkielen päivä. Päivän kunniaksi haastattelimme oman äidinkielen oppilaiden huoltajia ja kysyimme heidän mielipiteitään oman äidinkielen opetuksesta. Haastatteluun osallistujat ovat venäjän kieltä opiskelevien äiti, Viktoria Kovalenko ja thai-kieltä opiskelevien oppilaiden äidit, Siripen Honkanen ja Chatwadee Partanen. Heidän lapsillansa on suomalaiset isät. Lapset puhuvat hyvin suomea ja omaa äidinkieltään.
Viktoria perheineen asuu Hyvinkäällä. Hänellä on 9-vuotias tyttö ja 11-vuotias poika. Honkasilla on kaksi tyttöä, 9-vuotias ja 3-vuotias. He asuvat Helsingissä. Chatwadee Partanen, hänen puolisonsa, 10-vuotias tytär ja 1-vuotias poika asuvat Vantaalla.
Vanhemmat ovat tyytyväisiä, että heidän lapsensa saavat opiskella omaa äidinkieltään koulussa. He ovat kiitollisia, että heidän kuntansa järjestävät oman äidinkielen opetuksen. Jotkut kunnista maksavat myös matkakulut. Siripen kertoo, että Helsingissä oman äidinkielen oppilaat saavat myös matkakortin, jos heidän pitää matkustaa toiseen kouluun oman äidinkielen tunnille.
Chatwadee ja Siripen ajattelevat, että on hyvä, että lapset opiskelevat kaksi tuntia viikossa. Chatwadee kertoo: ”Haluan, että tyttäreni jatkaa thai-kielen opiskelua niin pitkään kuin hän haluaa. Minulla ei ole mitään tavoitetta lapseni kielitaidon tasolle.”
Siripen haluaa, että hänen lapsensa osallistuu jossain vaiheessa yleiseen lukutestiin, joka järjestetään vuosittain Thaimaassa. Siripenin mielestä oman äidinkielen tunnilla pääasia on, että lapsilla on hauskaa ja hyvä asenne kieltä kohtaan. Koulun ei tarvitse määrätä tiukasti, että lasten on osattava kieltä opetussuunnitelman mukaisesti. Hän ajattelee, että thai-kielen opetussuunnitelman pitäisi olla suunniteltu ulkomailla asuville oppilaille.
Viktoria haluaa, että äidinkielen opetus olisi monimuotoista, esimerkiksi elokuvien katsomista, lukemista ja näytelmäesityksiä. Viktorian mielestä kaksi tuntia viikossa oman äidinkielen opiskelua on vähän kielen opiskeluksi, mutta hän mielellään tekee lisää töitä kotona, jos opettaja antaa enemmän läksyjä lapsille. Lisäksi Viktorian lapsilla on mahdollisuus oppia venäläistä kulttuuria. ”Me osallistumme lasten kanssa venäjänkielisiin tapahtumiin, kuten perheleireihin, teatteriesityksiin ja lastentapahtumiin. Haluan, että lapset osaavat puhua, lukea ja kirjoittaa sujuvasti venäjää”, Viktoria kertoo.
Ryhmän heterogeenisuus on ongelma oman äidinkielen opetuksessa. Useissa opetusryhmissä on ala-asteen ja yläasteen oppilaita. Lisäksi ryhmissä on kielitaidoltaan eri tasoisia oppilaita. Monissa kunnissa on myös isoja opetusryhmiä. Kaikki oppilaat eivät saa riittävästi opettajan huomiota. Ryhmän heterogeenisuus heikentää opetusta, koska eri-ikäisillä oppilailla on erilainen keskittymiskyky ja oppimisvauhti.
Huoltajat ovat samaa mieltä kuin opettaja, että heterogeenisuus on ongelma oman äidinkielen opetuksessa. Vanhemmat yrittävät auttaa kouluja ja opettajia. Chatwadee on opettajan apulaisena, kun se sopii hänen aikatauluunsa. ”Vein lapseni thai-kielen tunnille ja jäin auttamaan opettajaa koska halusin auttaa hyvän oppimisilmapiirin luomisessa.”
Siripen ehdotti, että eri taitotasojen kieliryhmiä pystyttäisiin perustamaan, jos useampi kunta järjestäisi yhdessä oman äidinkielen opetuksen. Viktoria ajattelee, että huoltajat voivat tukea toisiaan, jos opetusryhmässä on ongelmia. ”Pitäisi selvittää tilanne heti huoltajien ja koulun kanssa”, hän ehdotti.
Huoltajat ovat myös ahkeria ja tekevät yhteistyötä opettajien kanssa. ”Luen venäjää lasten kanssa joka päivä. He puhuvat venäjää yhtä hyvin kuin suomea. Lukeminen sujuu hienosti, mutta he tekevät vielä virheitä kirjoittamisessa”, Viktoria kertoo. Siripen ja Chatwadee huolehtivat, että lapset tekevät läksyt. He lukevat lastensa kanssa, kun heillä on siihen aikaa. Siripen kertoo myös Facebook-ryhmästä, joka antaa thai-kielen opetuksen tukea ja jakaa tietoa sekä oppimateriaalia.
Huoltajat ajattelevat, että etäopetus ei toimi hyvin, koska heidän lapsensa ovat vielä pieniä. Lapset tarvitsevat huoltajiensa tukea etäopetustunnilla. Kieltenopetus sopii paremmin lähiopetukseen, koska lasten on kehitettävä vuorovaikutustaitoaan. Lapset kaipaavat myös ystäviään.
Oman äidinkielen opetuksen ansiosta lapset ovat kiinnostuneita muiden kielten opiskelusta ja hallitsevat paremmin vieraiden kielten opiskelua. ”Koulussa lapseni oppii myös englantia ja espanjaa. Hän osaa hyvin englantia, koska puhumme sitä kotona. Hän aloitti espanjan opiskelun vähän myöhemmin kuin muut oppilaat, koska hän vaihtoi koulua. Hän on kiinnostunut oppimaan myös japania”, Siripen kertoo. Chatwadeen tytär hallitsee hyvin kolmen kielen opiskelua. Viktoriakin on tyytyväinen, että lapset osaavat hyvin englantia ja he haluavat lisäksi oppia espanjaa vieraana kielenä.
Kiitos haastattelusta!
